maanantai 7. toukokuuta 2012

Food is my enemy

Mä punnitsen itseni kaks kertaa viikkoon - maanantaisin ja perjantaisin eli tänään oli taas kipuaminen vaa'alle.
Vaaka näytti 88,2kg mikä aukaisi ovet tälle kaikelle - ei se silti ollut mikään helpotus tai ilonaihe siltikään.
Älysin, jälleen että kaikki muutos tapahtuu hitaasti - todella hitaasti,
mutta jos en edes yrittäisi sitä ei tapahtuisi ollenkaan.
Jokainen mun askel ja jokainen syömättä jätetty suklaapatukka tuo mun tavoitteen lähemmäks.
Mun täytyy vaan jaksaa yrittää ja kunhan tää mun kiire vähän helpottaa niin alan noudattaa tätä ja syömään terveellisesti. Kalorienlaskenta ei auta tai mikään 2 viikon dieetti mulla.
Syömättömyys ei ole ratkaisu - on oltava joku keino jolla minäkin voin laihtua.

234116880599216982_fnlfrd2r_f_large

torstai 3. toukokuuta 2012

background

          Katson peiliin, mitä mä nään. Mä nään jotain kuvottavaa,jotain järkyttävää ja se näky saa mut itkemään - kerta toisensa jälkeen. Se näky kun mä nään mun melkein 90kiloisen ruhoni peilistä, se näky kun mä nään mun selluliittiä täynnä olevat reidet, hyllyvät allit, raskausarvet ja ihrat, puhumattakaan mun massiivisesta keskivartalosta. Se satuttaa mua.
Mä haluan saada hyvänkunnon ja kauniit pakarat, nii ku lehtien malleilla on.
Mä haluan saada arvostusta, enkä pelätä sitä mitä toiset puhuu musta mun seläntakana ja kuinka moni haukkui mut tänään 'läskiksi' 'plösöksi' 'sotanorsuksi' tai joksikin muuksi.
Mä haluan ostaa vaatteita, jotka näyttää hyvältä samalla tavalla kuin mallinukkejen päällä.
Mä en haluu kuolla siihen, kun en jaksanut yrittää.
Mä en haluu itkee itseeni uneen jokaikinen ilta, kun toteen miten oon elämäni pilannu.
Mä en haluu olla onneton.
Mä haluan muuttua.
Mä haluun sanoo,että 'mä tein sen'.



Mä olen siis irppa ja mä olen vakavasti ylipainoinen 19-vuotias nuori, joka on ollut kokoikänsä porukasta se 'ihrapallo' 'läskiperse'  tai 'ryhävalas'. Enää mä en jaksa kuunnella sitä, miten muut ovat niin paljon parempia ollessaan laihoja - tahdon itsekkin kokea sen ja todeta,että onko elämä oikeasti parempaa ollessaan höyhenen kevyt. Mä olen yrittänyt laihduttaa satoja ellen tuhansia kertoja, mutta aina olen epäonnistunut tai jättänyt hyvällä mallilla olevan asian kesken - nyt mä oon päättäny viedä tän loppuun ellen pidemmällekkin ja miksikö tein blogin, jotta saan pidettyä itselleni ns'päiväkirjaa' ja avautua, eikä minun tarvitse enää pidätellä tuskaani tai onnistumisen ilojani sisälläni.

Mä haluan olla kaunis.
Kauneuteen tarvitaan nyky-yhteiskunnassa laihuus.
Laihuuden eteen oon valmis tekemään kaikkeni.
Mä oon valmis muuttumaan.

I will make myself proud.